19.2.1997

Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa

Abco Oy kertoi Keski-Suomen Säästöpankille ja Erikoisurakointi Paanu Oy:n konkurssipesälle tiedoksi toimituttamansa haasteen nojalla, että Abco Oy oli Erikoisurakointi Paanu Oy:n konkurssissa valvonut saatavinaan kahteen velkakirjaan perustuvaa pääomaa 800 000 ja 100 000 markkaa korkoineen, muita lyhytaikaisia lainoja 36 000 markkaa, kuluja ynnä muuta 23 279,80 markkaa sekä myyntisaamisia 41 100 markkaa korkoineen etuoikeusasetuksen 4 a §:n mukaisin yrityskiinnityksen tuottamin etuoikeuksin. Keski-Suomen Säästöpankki oli esiinhuudossa riitauttanut Abco Oy:n saatavilleen vaatiman etuoikeuden, koska Abco Oy oli konkurssivelallisen yksittäisistä osakkeenomistajista suurin osakas omistamalla 983 kappaletta A-osaketta, jolloin oli katsottava, että velkakirjat, joiden maksamisen vakuudeksi yrityskiinnitys oli vahvistettu, olivat yrityksen omistajan hallussa eikä niiden nojalla voinut saada valvotuille saataville etuoikeutta. Raastuvanoikeus oli konkurssituomiossa osoittanut Abco Oy:n näyttämään riitaiseksi tulleen saatavan etuoikeuksineen toteen eri oikeudenkäynnissä.

Sen vuoksi Abco Oy vaati, että raastuvanoikeus vahvistaisi yhtiön saatavan maksettavaksi etuoikeusasetuksen 4 a §:n mukaisin etuoikeuksin Erikoisurakointi Paanu Oy:n yrityskiinnityskelpoiseen irtaimeen omaisuuteen siltä osin kuin Abco Oy:n hallussa olevat kuusi 200 000 ja kaksi 150 000 markan määräistä haltijavelkakirjaa, joiden pääoman, sille laskettavan koron sekä perimiskulujen maksamisen vakuudeksi oli 9.7.1991 vahvistettu yrityskiinnitys, siihen oikeuttivat.

Kannetta kehitellessään Abco Oy kertoi lisäksi, että yhtiön 27.3.1991 päivätyssä tilintarkastuskertomuksessa oli huomautettu Erikoisurakointi Paanu Oy:lle myönnetyn lainasaatavan vakuudettomuudesta, minkä johdosta yhtiö oli välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen saatavalleen turvaavan vakuuden. Päätös yrityskiinnitysvakuuden antamiseksi Abco Oy:lle luottojen yleisvakuudeksi oli tehty Erikoisurakointi Paanu Oy:n hallituksen kokouksessa 5.7.1991. Erikoisurakointi Paanu Oy oli asetettu konkurssiin 12.9.1991. Erikoisurakointi Paanu Oy:n osakekanta muodostui 1 880 A-osakkeesta ja 575 B-osakkeesta, joten Abco Oy ei omistanut suoraan eikä välillisesti osake-enemmistöä, eikä siten voitu katsoa, että Abco Oy omistaisi Erikoisurakointi Paanu Oy:n yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden. Kun vakuuden luovuttamisella ei myöskään ollut loukattu kenenkään velkojan asemaa, riitautus oli aiheeton.

Vastaus

Keski-Suomen Säästöpankki kiisti kanteen. Pankki kertoi, että Abco Oy:n valvoma lainanantoon perustuva saatava pääomaltaan 800 000 markkaa perustui Abco Oy:n ja RKM-Invest Oy:n välillä 19.9.1990 tehtyyn sopimukseen, jossa oli sovittu osakekaupoista, joilla Abco Oy osti RKM-Paanu Oy:n, sittemmin Erikoisurakointi Paanu Oy, Aosakkeita, jotka antoivat RKM-Paanu Oy:n äänivallasta 63,4 prosenttia. Sopimuksen mukaan Abco Oy myönsi RKMPaanu Oy:lle mainitun määräisen lainan vähintään 20.9.1991 saakka ja muutoin velkakirjassa mainituin ehdoin. Osakkeiden ostoon liittyvän sopimuksen osana kyseistä lainaa oli pidettävä osakaslainana, joka oli luonteeltaan riskisijoitus, jolle ei yleensä voinut vaatia eikä vaadittu turvaavaa vakuutta. Vakuudesta ei ollut ehtoa sopimuksessa tai velkakirjan ehdoissa. Samoin pääomaltaan 100 000 markan lainasaatavaa oli pidettävä osakaslainana, jonka osalta vakuutta ei ollut edellytetty ja jota myös oli pidettävä riskisijoituksena. Erikoisurakointi Paanu Oy:n hallituksen kokouksessa 18.3.1991 oli käsitelty yhtiön huonoa taloudellista asemaa. Yhtiötä ei ollut asetettu selvitystilaan, vaan yhtiön tilikautta oli päätetty jatkaa vuoden 1991 loppuun saakka. Sanotussa hallituksen kokouksessa läsnä olleista kolmesta hallituksen jäsenestä kaksi olivat myös Abco Oy:n hallituksen jäseninä selvillä Erikoisurakointi Paanu Oy:n huonosta taloudellisesta asemasta ja vaarasta yhtiön joutumisesta konkurssitilaan. Abco Oy:n saatavat olivat pääosin osakaslainatyyppisiä ja lopuilta osin perustuivat yhtiön puolesta maksettuihin kuluihin, joita oli pidettävä sellaisina yhtiön osakkaiden omina saatavina, joilla ei yleensä ollut vakuutena etuoikeuden antavaa panttia, koska sitä yhtiön velkojat eivät voineet sallia.

Erikoisurakointi Paanu Oy:n konkurssipesä ei käyttänyt asiassa puhevaltaa.

Raastuvanoikeuden päätös 2.12.1992

Raastuvanoikeus lausui selvitetyksi, että Erikoisurakointi Paanu Oy oli 5.7.1991 päättänyt hakea yrityskiinnitystä yhtiön yrityskiinnityskelpoiseen irtaimeen omaisuuteen ja päättänyt pantata kanteessa mainitut haltijavelkakirjat Abco Oy:lle yhtiöllä siltä olevien luottojen yleisvakuudeksi. Erikoisurakointi Paanu Oy:n hakemuksesta oli 9.7.1991 vahvistettu kanteessa kerrottu yrityskiinnitys yhtiön yrityskiinnityskelpoiseen omaisuuteen.

Raastuvanoikeus katsoi, ettei Keski-Suomen Säästöpankki vastoin Abco Oy:n kiistämistä ollut näyttänyt, että Abco Oy:llä osakeomistuksensa perusteella tai muutoinkaan olisi ollut sellainen määräysvalta Erikoisurakointi Paanu Oy:ssä, että sitä voitaisiin pitää viimeksi mainitun yhtiön tai sen yrityskiinnityskelpoisen omaisuuden omistajana. Siten ei ollut näytetty, että kiinnitetyt panttivelkakirjat olisivat Erikoisurakointi Paanu Oy:n tai tuossa yhtiössä määräysvallan omaavan omistajan hallussa.

Sen vuoksi raastuvanoikeus vahvisti Abco Oy:n Erikoisurakointi Paanu Oy:n konkurssissa valvomat saatavat maksettaviksi etuoikeusasetuksen 4 a §:n mukaisin yrityskiinnityksen etuoikeuksin Erikoisurakointi Paanu Oy:n yrityskiinnityskelpoiseen omaisuuteen siltä osin kuin Abco Oy:n hallussa olevat haltijavelkakirjat siihen oikeuttivat.

Helsingin hovioikeuden tuomio 30.8.1995

Suomen Säästöpankki - SSP Oy, entinen Keski-Suomen Säästöpankki, valitti hovioikeuteen. Hovioikeus lausui, että raastuvanoikeuden päätöksessä tarkoitetun 19.9.1990 allekirjoitetun RKM-Paanu Oy:n toimintoja ja hallinnon järjestelyä koskevan sopimuksen 1. kohdassa todettiin, että RKM-Invest Oy:n myytyä ABC-yhtiöt Oy:lle, sittemmin Abco Oy, RKM-Paanu Oy:n 183 A-osaketta, ABC-yhtiöt Oy omisti yhteensä 983 A-osaketta vastaavan osuuden RKM-Paanu Oy:n äänivallasta eli 63,4 prosenttia. Sopimuksessa todettiin lisäksi, että RKMPaanu Oy:n osakekanta muodostui 1500 A-osakkeesta ja 500 B-osakkeesta. Sopimuksen olivat allekirjoittaneet A, B ja C, joista A ja B olivat olleet samanaikaisesti myös RKM-Paanu Oy:n hallituksen jäseniä.

Abco Oy oli kanteessaan kertonut omistavansa Erikoisurakointi Paanu Oy:n osakekannasta 983 A-osaketta, mutta kiistänyt sanotun osakeomistuksen tuottavan väitetyn määräysvallan yhtiössä, koska yhtiön osakekanta muodostui 1880 A-osakkeesta ja 575 B-osakkeesta. Kun Abco Oy ei ollut raastuvanoikeudessa kiistänyt sanotun 19.9.1990 tehdyn sopimuksen olemassaoloa ja siihen otettua mainintaa sanotusta prosenttiosuudesta äänivallasta, Abco Oy oli todistamisvelvollinen siitä, että Erikoisurakointi Paanu Oy:n osakekanta ja samalla Abco Oy:n omistamien osakkeiden tuottama sanottu prosenttiosuus Erikoisurakointi Paanu Oy:n äänivallasta olisi väittäminsä tavoin muuta, kuin mitä sopimuksessa oli mainittu. Abco Oy ei ollut täyttänyt tätä todistamisvelvollisuuttaan.

Mainituilla perusteilla, kun muuta ei ollut näytetty, Abco Oy:llä oli sanotun osakeomistuksensa perusteella ollut osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:n tarkoittama määräysvalta Erikoisurakointi Paanu Oy:ssä. Abco Oy ja Erikoisurakointi Paanu Oy olivat muodostaneet sanotun lainkohdan tarkoittaman konsernisuhteen, jossa yhtiöt niiden oikeudellisesta itsenäisyydestä huolimatta olivat muodostaneet yhtenäisen taloudellisen kokonaisuuden ja jossa suhteessa yhtiöiden keskinäistä luotonantoa ja siihen liittyviä vakuuksia oli arvosteltava toisin kuin toisistaan riippumattomien yhtiöiden välisissä luottosuhteissa yleensä.

Huomioon ottaen edellä mainittu Abco Oy:n määräysvalta Erikoisurakointi Paanu Oy:ssä, Abco Oy:tä oli pidettävä tosiasiallisesti viimeksi sanotun yhtiön yrityskiinnityskelpoisen omaisuuden omistajana. Raastuvanoikeuden päätöksessä mainitut kiinnitetyt haltijavelkakirjat, huomioon ottaen myös Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 1929 II 638 ilmenevä samaistamisperiaate, eivät siten omistajansa Abco Oy:n hallussa tuottaneet muihin konkurssivelkojiin nähden yrityskiinnityslain 7 §:n tarkoittamaa panttioikeutta kiinnityksen kohteena olevaan omaisuuteen eikä Abco Oy:n valvomilla saatavilla siten ollut Abco Oy:n niille vaatimaa etuoikeusasetuksen 4 a §:n 3 momentin tarkoittamaa yrityskiinnityksen tuottamaa etuoikeutta.

Näillä perusteilla hovioikeus kumosi raastuvanoikeuden päätöksen ja hylkäsi kanteen.

Perustelut

Abco Oy:n Erikoisurakointi Paanu Oy:n konkurssissa valvomilleen saataville vaatima yrityskiinnityksen tuottama etuoikeus on riitautettu sillä perusteella, että Abco Oy on konkurssivelallisen yksittäisistä osakkeenomistajista suurin osakas eli se omisti 983 kappaletta A-osakkeita (63,4 prosenttia äänivallasta), minkä vuoksi oli katsottava, että velkakirjat, joiden maksamisen vakuudeksi yrityskiinnitys oli vahvistettu, olivat yrityksen omistajan hallussa.

Osakeyhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joilla on oma, osakkaittensa varallisuudesta erillinen omaisuutensa. Tästä periaatteesta ei ole säädetty poikkeusta osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetussa konsernisuhteessa olevien osakeyhtiöiden osalta. Emoyhtiön määräysvalta tytäryhtiössään ei siten sinänsä oikeuta pitämään emoyhtiötä tytäryhtiön omaisuuden omistajana.

Erikoisurakointi Paanu Oy:ssä on Abco Oy:n lisäksi muitakin osakkeenomistajia, joiden yhteinen äänivalta Erikoisurakointi Paanu Oy:ssä on 36,6 prosenttia.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä, että Abco Oy olisi harjoittanut liiketoimintaansa Erikoisurakointi Paanu Oy:n muodossa tai että yrityskiinnitystä haettaessa olisi tarkoitettu loukata Abco Oy:n hyväksi muiden Erikoisurakointi Paanu Oy:n velkojien oikeuksia.

Laissa ei ole säännöstä, jossa kiellettäisiin vakuuden käyttäminen osakaslainoja annettaessa. Asiassa sovellettavan etuoikeusasetuksen 4 a §:n 3 momentissa, sellaisena kuin se oli 24.8.1984 annetussa laissa (639/84), ei konsernisuhteen osalta ole säädetty poikkeusta, joten emoyhtiöllä on lainkohdassa tarkoitettu yrityskiinnityksen tuottama etuoikeus tytäryhtiöltään olevan saatavansa vakuudeksi tämän konkurssissa.

Edellä sanotun perusteella Abco Oy:n valvomilleen saataville vaadittua etuoikeutta koskeva muistutus on hylättävä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jää pääasian osalta raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan.